Twitter tulee viimeinkin

Väitän, että 2012 tulee viimein näkemään Twitterin rantautumisen Savoon. En siksi, että olisin itse siitä innostunut (en ole), enkä siksi, että käyttäjämäärä olisi ylittänyt jonkin rajapyykin (tuskin). Muutamia syitä:

Twitter tulee lähelle

Applen iPhone ja Nokian uudemmat N-sarjalaiset ovat ottaneet Twitterin omakseen. Näissä twiittaukset sujuvat ilman ohjelmien asennuksia heti kättelyssä. Androidillekin on Twitter-appeja niin monta ettei jaksa edes laskea (no tässä pari kovinta listalla). Jo näissä laitteissa Twitter lakkaa olemasta verkkopalvelu ja muuttuu näppärästi saavutettavaksi turinaboksiksi.

Mobiiliulottuvuuden lisäksi Apple vahvisti uskonsa Twitteriin ottamalla sen integraaliseksi osaksi tulevaa Mountain Lion -käyttöjärjestelmäänsä. Edelleen kovassa nosteessa liitävä Apple on ennenkin asettanut trendejä käyttöliittymälinjauksillaan ja nyt taitaa olla Twitterin vuoro.

Vähemmän insinöörien piipitystä

Twitterin tunnusomaiset Kapteeni Haddock -koodit @#!+#! ovat jo hiukan avautuneet muuallakin, eikä niitä ehkä tarvitse enää pelätä. Kaliforniassa on onneksi tajuttu kirosanamerkkien kummallisuus ja twitter.com on jo jonkin aikaa osannut oikeat painikkeet retweettaukselle ja vastaukselle. Näitä on jokaisessa uudessa design-versiossa tuotu näkyvämmiksi, jotta kansa välttyisi koodaamiselta (muistatko kaikki nämä?). Meni loppujen lopuksi yllättävän pitkään, ennenkuin lintumiehet antoivat periksi käyttäjille.

Facebookin pöhöttyneisyys on tuskaa

Ystävien timelineja riittävän pitkälle selaillessa voi huomata mielenkiintoisen ilmiön. Statuspäivitykset ovat uhkaavasti muuttumassa yksinkertaisista “söinpä juuri juustoa” -tokaisuista mietitymmiksi ja merkityksellisemmiksi. Liekö vaatimustaso noussut näyttämisen paineesta vai onko käyttöaktiivisuus karissut tyhjänpuhujien joukossa? Osansa ilmiössä on varmasti myös Facebookin Top Stories -suodattimella, joka oletusarvoisesti valitsee käyttäjälle tärkeimmät keskustelut EdgeRank-algoritmilla. Väitän kuitenkin, että kevyiden pikapäivitysten tarve ei ole kadonnut mihinkään. Sille on löydyttävä uusi kanava ja Twitter on hyvä vaihtari.

Pöhöttyneisyydestä kielii myös valtava markkinointiviestinnän määrä ja loputtomat Facebook-seminaarit (joihin itsekin olen syyllistynyt). Viimeisenä niittinä nuorisolle on luonnollisesti tullut vanhempien saapuminen paikalle.

Viimein Suomessa?

Suomi välttyi ihmeen kaupalla ensimmäisen aallon Twitter-innostuksesta ja käyttäjäkunta on jäänyt suhteettoman vähäiseksi. IT- ja markkinointiviestinnän alalla sitä otettiin innolla käyttöön ja kun toimittajatkin innostuivat, niin saatiin aikaiseksi vaarallinen noidankehä; toimittajat kirjoittivat ammattilehtiin Twitteristä, ammattilaiset twiittasivat ja jälleen uutisoitiin. Markkinoinnin ja viestinnän ympyröissä syntyi mahtava harha  Suomenniemen valtaavasta 140 merkin ihmeestä. Jotkut onnettomat lähtivät tekemään kuluttajamainontaa Twitterissä ja pahastuivat, kun parinkymmenentuhannen käyttäjän joukosta ei löytynytkään vipua wc-paperin myyntiin.

Olen vahvasti linjannut, että unohtakaa Twitter kanavana, mikäli ette puhu IT-, mainos- tai viestintäväelle. Mielipide pitää edelleen, mutta odottelen innolla, josko seuraavat 10 kuukautta toisivat siihen muutoksen.

Itse ajattelin (yrittää) kantaa korteni kekoon ja aktivoitua Twitterissä, vaikka se menisi kummitteluksi. Katsotaan, riittääkö virta